Egot syrjään

“It is amazing what you can accomplish if you do not care who gets the credit.”
― Harry S. Truman

Näin tämän lainauksen ensimmäistä kertaa viime vuonna ja olen miettinyt sitä monta kertaa sen jälkeen. Tuo on niin totta! Olen itse joutunut moneen kertaan muistuttamaan itseäni siitä, ettei sillä ole väliä, kuka saa tehdystä työstä kunnian vaan sillä, että hommat tulevat tehtyä.

Muutenkin egon jättäminen kotiin tai viimeistään työpaikan naulakkoon töihin tullessa tekisi todella hyvää ilmapiirille ja muutenkin helpottaisi asioiden sujumista kummasti. Todella useasti näkee esimerkiksi palavereissa kun ihmisten egot kiistelevät keskenään. Joskus huone tuntuu liian täydeltä, kun siellä on useampi isokokoinen ego tilaa täyttämässä.

On toki vaikeaa yrittää olla ’egoton’ siten, ettei tule samalla poljetuksi, omista oikeuksista tulee tietenkin pitää kiinni! Egon unohtaminen ei tarkoita sitä, että antaa kaiken periksi. Se tarkoittaa enemmän sitä, että miettii vähän tarkemmin omia motiivejaan kaikkiin asioihin. Ajattelenko nyt omaa parastani vai yrityksen parasta?

Ole sinä se, jonka kanssa kaikki muut haluaisivat työskennellä.

Tästä matkaan hiukan vinkkejä, lähinnä ohjelmoijille ja muille nörteille:

Mainokset

Mikä on Java ja miksi se pitäisi poistaa?

Viestintävirasto suosittelee Javan poistamista käytöstä internetselaimessa.Syynä on se, että Javasta on (taas) löytynyt haavoittuvuus, jonka avulla haittaohjelmat pääsevät ujuttautumaan ihmisten tietokoneille.

Kannattaako Java siis poistaa? Mitä jos sitä tarvitseekin jonkin? Totuus on, että jos et tiedä tarvitsevasi Javaa johonkin, et sitä todennäköisesti tarvitse. Poista se! Jos jotain lakkaa toimimasta, sen voi aina asentaa takaisin (mieluusti sitten, kun viimeisimpiin haavoittuvuuksiin löytyy korjaukset). Viestintävirasto julkaisi viime elokuussa hyvät ohjeet Javan poistamisesta, silloin kun Javasta löytyi viimeksi paha haavoittuvuus…

Jos olet Java-ohjelmoija, niin osannet poistaa Javan käytöstä selaimista siten, että pystyt vielä koodaamaan. Jos et pysty, voi olla, että olet väärällä alalla…

Päivitys: Viestintävirasto tiedottaa 18.1.2013, että Java on edelleen haavoittuva vasta julkaistusta korjauspäivityksestä huolimatta. Javan versiosta 7 update 10 lähtien ohjelmiston selainkomponentin voi poistaa käytöstä hallintaliittymän kautta.


Mikä hiivatti on ’phablet’?

Kuulin jostain, että phabletit olisivat tämän vuoden hittituote. Pitihän se tietenkin selvittää, että mikä ihme se on. Nopea googlaus paljasti, että kyseessä on puhelimen ja tablet-tietokoneen välimuoto. ’phone’ + ’tablet’ = ’phablet’. Jepjep… Eli suomeksi tuo tulee varmaan olemaan sitten puhletti?

Puhlettien valmistajat hehkuttavat tuotteitaan sillä, että käyttäjä saa sekä puhelimen, että tabletin parhaat hyödyt, mutta että laite on silti vielä siedettävän kokoinen. Ennustan, että reisitaskuhousujen myynti kääntyy jyrkkään nousuun, mikäli puhletit yleistyvät. Nytkin on jo vaikeaa saada isoimpia älypuhelimia mahtumaan mihinkään taskuun.

Voi olla muuten hassun näköistä, kun ihmiset puhuvat puhletteihinsa… Tulee väkisin mieleen Nokian N-Gage ja Sidetalking meme

Mutta mikä ihme on ’hiivatti’?


Hyvä salasana – ja miten muistat sen

Tästä aiheesta on kirjoitettu maailman sivu, mutta on valitettavasti edelleen ajankohtainen. Viime vuonna nähtiin useita salasanavuotoja ja epäilen, että tänä vuonna nähdään taas lisää.

Koska tietomurron kohteeksi joutuneet yritykset eivät läheskään aina paljasta julkisesti joutuneensa murron uhriksi (tai eivät välttämättä edes tiedä sitä), on ensiarvoisen tärkeää käyttää kaikissa palveluissa eri salasanoja. En keksi yhtään hyvää syytä, miksi näin ei kannattaisi tehdä.

Helpoin tapa selvitä netin salasanahelvetistä on käyttää jotain apuohjelmaa, esimerkiksi Password Safe ohjelma säilöö salasanasi turvallisesti ja toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä. Tällaista ohjelmaa käytettäessä tarvitsee vain muistaa yksi salasana, jonka syöttämällä aukeaa pääsy muihin talletettuihin salasanoihin. Sillä voi myös muodostaa tehokkaan satunnaisen salasanan uusiin palveluihin.

Tällaisilla salasanoja säilövillä ohjelmilla on kaksi käyttötarkoitusta. Pääasiallinen tarkoitus on tietenkin se, että niihin voi tallentaa käyttäjätunnuksia ja salasanoja.  Toinen käyttötarkoitus on se, kun johonkin palveluun murtaudutaan ja salasanasi varastetaan. Voit ensinnäkin tarkistaa, oliko sinulla käyttäjätunnusta ko. palveluun ja jos oli, käytitkö samaa salasanaa mahdollisesti jossain muuallakin (hyi hyi, jos käytit!).

Aina salasanoja säilövän ohjelman käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista (ja jouduthan keksimään kuitenkin sen yhden salasanan, jolla ohjelma aukeaa…), joten on hyvä opetella tehokas keino muodostaa vahvoja ja helposti muistettavia salasanoja. Hyvä salasanahan on helppo muistaa, mutta vaikeaa arvata.

Merkkejä hyvässä salasanassa pitäisi olla vähintään parikymmentä, mitä enemmän, sen parempi. Mukaan kannattaa laitaa myös joku tai joitain erikoismerkkejä, esim. ¤#§ jne. Kannattaa kuitenkin muistaa, että näppäimistön kieliasetukset vaikuttavat siihen, mistä näppäimestä mikäkin erikoismerkki tulee.

Yksittäinen sana on harvoin hyvä salasana, kannattaa käyttää helposti muistettavia lauseita. Niinkin yksinkertainen lause kuin ”Mun naamakirjan salasana” on jo 24 merkkiä pitkä, mutta silti helppo muistaa. Sitä voi vielä höystää erikoismerkeillä ja isoilla kirjaimilla esim. ”Mun n¤¤m¤kirj¤n SALASANA!” – edelleen aika helppo muistaa, mutta vaikeaa arvata. Itse käytän monesti laulujen sanoja, lukemieni kirjojen nimiä yms.

Mikäli käyttämäni palvelu ei hyväksy tarpeeksi pitkiä salasanoja jätän yleensä rekisteröitymättä tai rekisteröidyn käyttäen kertakäyttöistä sähköpostiosoitetta enkä muutenkaan anna omia arvokkaita tietojani tuollaisille palveluille. Tapanani on ollut myös antaa rakentavaa palautetta ko. palveluiden ylläpitäjille.

Yleensä tapanani on myös testata, miten palvelu käsittelee käyttäjien salasanoja. Salasanoja voi käsitellä monella tavalla väärin, mutta pahinta on tallentaa salasanat selväkielisinä. Helppo tapa selvittää, toimiiko palvelu, johon juuri rekisteröidyit näin on käyttää ”unohdin salasanani” -toimintoa. Mikäli palvelu lähettää syöttämäsi salasanan sinulle sähköpostitse, on aika poistaa kaikki tietosi palvelusta ja lähettää ylläpitäjille sitä palautetta, ei tarvitse olla edes rakentavaa laatua, jos näin tökerösti kerta toimitaan.


Credit-/debitkortin debitpuolella maksaminen netissä

Onko sinulla credit-/debitkortti? Ostatko koskaan netistä mitään kortillasi? Kiva, ehkä tiesit jo tämän, mutta 90% ihmisistä, joille olen tämän kertonut, eivät tienneet.

Kortin ”oikealla” puolella oleva kohopainettu numero on creditkorttisi numero, kun maksat netissä käyttäen tätä numeroa, veloitetaan luottokorttiasi (credit). Creditkortin tarkistusnumero (CVC) on kortin kääntöpuolella olevan allekirjoituspaneelin kolme viimeistä numeroa. Tässä ei ollut mitään uutta.

Mutta – kortin kääntöpuolelta löytyy myös toinen numero: Debitkortin numero (veloitus pankkitililtä) on mustepainettuna kortin kääntöpuolen alalaidassa. CVC-koodi on debit-numeron jälkeiset kolme numeroa.

Itselläni meni puolisen vuotta, ennenkuin sain tämän selville. Olin maksamassa lomamatkaa internetin kautta, mutta luottokorttini luottoraja ei sallinut tarvittavan summan maksamista (meillä on iso perhe ja lomamatkat maksavat maltaita). Soitin Luottokuntaan saadakseni nostettua luottorajaa, jolloin asiakaspalvelija ehdotti maksamista debitkortilla. Se toimi ja matka saatiin maksettua. Tuonkin tiedon olisi voinut liittää kortin mukaan silloin kun se toimitettiin minulle.

Meinasin laittaa tähän kuvat oman credit-/debitkorttini molemmista puolista, mutta en nyt taida niitä laittaa, se olisi aika hölmöä. Jotkut tosin näinkin tekevät.


Tervetuloa

Olen aikaisemmin kirjoittanut blogeja pääasiassa englanniksi. Päätin tällä kertaa kokeilla blogin kirjoittamista suomeksi muutamastakin syystä:

  • Suomenkielisiä tämän alan blogeja ei juurikaan ole (tai sitten en vain ole niitä löytänyt)
  • Sytyke järjestää tammikuun viimeisenä viikonloppuna Booksprint-tapahtuman, jossa on tarkoituksena kirjoittaa kirja aiheesta ”Ketterät projektit” kahdessa päivässä. Osallistun itse tapahtumaan ja tämän blogin kirjoittaminen lienee hyvää harjoittelua tuota projektia silmällä pitäen.
  • Ohjelmistokehityksestä ja IT-alasta yleensäkin on vaikeaa kirjoittaa suomeksi. Pidän haasteista ja haluan kokeilla miten tämä onnistuu.

Kirjotan lähinnä nörttijutuista, mutta saattaa joukkoon eksyä muitakin aiheita välillä.